Luang Prabangissa kaytiin Koungsi-vesiputouksella uimassa ja maistettiin paikallista Lao viskia tuhatjalkasella. Hyi, ku oli hyvaa!!

Luang Prabangista matka jatkui sitten 200 kilometria etelaan vang viengiin. Enimmainen linkkimatka joka kesti alle sen mita esitteessa kerrottiin! Vang vieng oli tosi ristiriitainen paikka. Luonto ja pienen kaupungin ymparisto oli mielettoman kauniita, mutta itse kaupungissa oli aivan liikaa turisteja ottamassa iloa irti halvoista coctail bucketeista... Puolet paikan ravintoloista naytti taukoomatta frendeja ja family guyta tarjoten helppoa lohoilya ja halpaa ruokaa. Lohoilyssa ja rentoilussa ei itsessaanollut todellakaan mitaan vikaa! Ensimmainen ilta meni muutaman suomalaisen tyton kanssa maistellen niita kuuluisia lao viskista tehtyja coctail ampareita! Toisena paivan otettiin pyorat taas alle ja lahdettiin kaupungin ulkopuolelle tutustumaan nahtavyyksiin. Laosissa tiet on TODELLA huonoja ja pyoraily osoittautui aika hankalaksi. Lisaksi ennen takaisin tulomatkaa (noin 8 kilsaa) miule iski mahatauti.. Blue lagoon ja Poukhan Cave oli kuitenkin pienen peppukivun ja hirvean taristyksen arvoisia paikkoja. Ehka tulevaisuudessa viisastuneena myonnyn vaatimukseen mopon vuokrauksesta. Ainakin Laosin hiekkateilla, joilla monttuja on enemman kuin osaa kuvitella! Seuraava paiva menikin miun osalta enemman ja vahemman oksennellessa. Paivaohjelma kuitenkin piti ja paatettin ottaa riski ja kokeilla ykkosnahtavyytta eli tubeilua. Tubeilemassa oli alyttomasti porukkaa ja mielikuva ihanasta hiljaisesta lillumisesta pitkin nam song riveria, jossa kilsan valein pysahdeltiin ravintolatauoille osoittautui aika vaaraksi!! Baarit oli kaikki oikestaan ensimmaisen kilsan matkalla.. Piettiin Santun kanssa yhdessa pari pysakkia ja sit tiet erkani. Mie jatkoin ilman pysakkeja loppumatkan ja Santtu jai ruotsalaisporukan kanssa nautiskelemaan tubeilutunnelmasta. Loppumatka vastasikin mielikuvia aika hyvin ja valilla oli pitkia patkia, ettei nakynyt ketaan muita! Virta ei vaan vieny ihan toivotulla tavalla ja kasin joutui valilla melomaan ja varomaan pohjakosketuksia...

Tehtiin suunnitelmiin muutos ja paatettiinkin jatkaa matkaa Vang Viengista pois kolmen yon jalkeen. Otettiin stoppi 150 kilsaa etelaan Laosin paakaupunkiin Vientianeen elikka tanne saavuttiin eilen paivalla. Huone loyty muutaman sadan metrin paasta joen rannasta pitkan etsimisen jalkeen. Kaupunki on poiketen kaikista muista aasialaisista paakaupungeista todella rauhallinen ja suhteellisen pieni seka ensi nakemalta myos kivan oloinen. Tarkoitus olisi olla taalla nyt ainakin muutama yo ja katsella kaupunkielamaa ennen kuin suunnataan etelaan.